Yksi ongelma nykyisen day-ahead -hinnoittelumallin kanssa on se, ettei kuluttajien joustolla ole oikeasti mitÀÀn suoraa vaikutusta sÀhkönhintaan. Kuluttajien jousto auttaa sÀhköÀ riittÀmÀÀn, mutta lopulta sÀhkön hinta mÀÀrÀytyy sen perusteella, miten sÀhköyhtiöt ennustavat omien asiakkaidensa toimivan. EdellisistÀ mahtihinnoista opittiin, ettÀ suomalainen sÀhkömarkkina olikin odotettua joustavampi ja hintojen ei oikeasti olisi tarvinnut kivuta niin korkealle. (ennakoimatonta kulutusjoustoa saatiin esimerkiksi kiinteÀn sÀhkösopimuksen omaavien asiakkaiden solidaarisesta sÀhkönsÀÀstöstÀ, johon ei ollut mitÀÀn taloudellista tarvetta) Ennusteissa kÀytetyt mallit kuitenkin onneksi tarkentuvat, ja sitÀ kautta hinta hiljalleen vakautuu kun suomalaisen kuluttajan kÀytöstÀ poikkeustilanteissa opitaan tuntemaan paremmin.
MitÀ tulee hinnan heittelyyn, se on oikeastaan toivottavaa ja tavoiteltavaa. NykyisillÀ piikeillÀ markkinaehtoisen sÀÀtövoiman lisÀÀmiselle syntyy sopiva markkinarako, ja jossain vaiheessa sitÀ aletaan rakentamaan toden teolla (viimeistÀÀn akkuteknologian kehittyessÀ pidemmÀlle). TÀmÀ on jokseenkin tarpeellinen pykÀlÀ matkalla laajempaa uusiutuvien energianlÀhteiden kÀyttöÀ sÀhköntuotannossa. Samaa mieltÀ tuosta, ettei pörssisÀhkö sovellu kaikille. LisÀksi kiinteiden sopimuksien hinnat ovat jo palanneet jÀrkeviin lukemiin (< 9 snt/kWh) ja jos pörssisÀhkön seuraaminen ei houkuttele voi taas vaihtaa kiinteÀÀn ilman, ettÀ hÀviÀÀ merkittÀvÀsti vaihtokaupassa.
Suomessa sĂ€hkö on maailman mittakaavassa edelleen todella halpaa, myös tuolla kiinteĂ€llĂ€ sopparilla, ja monessa enemmĂ€n sĂ€hköÀ kuluttavassa OK-talossa (joita nĂ€mĂ€ suurimmat kuluttajat pÀÀasiallisesti ovat) on tekemĂ€ttĂ€ monia helppoja (ja keskivaikeita) sĂ€hkönkĂ€yttöÀ vĂ€hentĂ€viĂ€ remontteja. Monesta talosta puuttuu edelleen ilmalĂ€mpöpumppu, vaikka ovatkin sen verran edullisia nykyÀÀn, ettĂ€ maksavat itsensĂ€ nopeasti takaisin. Ilma-vesi -lĂ€mpöpumppu on hintavampi investointi, eikĂ€ vanhassa talossa vĂ€lttĂ€mĂ€ttĂ€ jĂ€rkevÀÀ â kĂ€yttöveden lĂ€mmön talteenotto puolestaan on kohtuullisen yksinkertaista ja toteutettavissa useimpiin taloihin kohtuullisella vaivalla.
Toinen huono tekninen valinta monissa sĂ€hkölĂ€mmitteisissĂ€ taloissa on tarpeettoman pieni lĂ€mminvesivaraaja â modernit varaajat on niin hyvin eristetty, ettĂ€ lĂ€mmönhukka on todella pientĂ€ ja mitoituksen voi huoletta vetÀÀ hiukan yli. Vesi kannattaa lĂ€mmittÀÀ halvan sĂ€hkön aikaan esim. 70 asteeseen ja sÀÀdellĂ€ sen kĂ€yttöÀ kalliin sĂ€hkön aikana. Varaajan voi kytkeĂ€ turvallisesti pois pÀÀltĂ€ jopa pariksi pĂ€ivĂ€ksi jos kokoa on tarpeeksi, silloin vesi ei sekoitu ja pysyy turvallisissa lĂ€mpötiloissa vaikka kylmÀÀ vettĂ€ lisĂ€tÀÀn varaajan alaosaan odottamaan vastuksen kytkemistĂ€ pÀÀlle. LisĂ€ksi kalliin sĂ€hkön aikaan kaikki menetetty lĂ€mpö varaajasta menee kuitenkin asunnon lĂ€mmittĂ€miseen, sillĂ€ asuntoonhan se sieltĂ€ lopulta pÀÀtyy.
Lieden kaveriksi voi hankkia muutamalla kympillÀ induktiolevyn, jolla ruoanlaitto sujuu huomattavasti pienemmÀllÀ sÀhkönkulutuksella (jos siis uusi induktioliesi kuulostaa liian kalliilta). Kalliin ikkunaremontin vaihtoehtona voi hankkia paksut verhot, jotka toimii kÀytÀnnössÀ eristeenÀ ikkunan ja asunnon vÀlissÀ ja vÀhentÀÀ asunnon vetoisuutta merkittÀvÀsti.
KylmÀlaitteet on oikeasti kehittyneet niin paljon viimeisen 30 vuoden aikana, ettÀ jos talosta löytyy ysÀrillÀ hankittu jÀÀkaappi, niin uusi maksaa itsensÀ muutamassa vuodessa takaisin.1 Vaihtoehtoisesti voi torittaa muutaman vuoden ikÀisen Mielen tms. laatulaitteen ihmisiltÀ, jotka vaihtelee niitÀ harrastuksena koteihinsa (nÀitÀ oikeasti löytÀÀ aivan naurettavan halvalla kÀytettynÀ ajoittain, myös esim. kierrÀtyskeskuksista). Ihan sama miten hyvin ne kestÀÀ, kaikki yli 15 vuotta vanhat kylmÀlaitteet on oikeasti ekologisempaa ja halvempaa kÀrrÀtÀ vÀlittömÀsti kaatopaikalle ja vaihtaa uuteen.
Tosiaan, nykyisillĂ€ sĂ€hkönhinnoilla voi kĂ€yttÀÀ yksinkertaista laskukaavaa. Jokainen watin ylimÀÀrĂ€inen kuorma pistorasioissa maksaa reilun euron vuodessa (365 * 24 / 1000 * 0.12 = 1,05 âŹ). Jos vaikka kuistilla on lamppu pÀÀllĂ€ joka yö pimeĂ€n aikaa, sÀÀstyy sen vaihtamalla 40 W hehkulampusta 7-8 W ledivaloon vĂ€hintÀÀn n. 10 ⏠vuodessa pikaisella pÀÀssĂ€laskulla. (kolmasosan vuodesta lamppu pÀÀllĂ€, 13 ⏠vs. 2,5 âŹ, toteutunut sĂ€hkönhinta kaikkine kuluineen 12 snt/kWh)
1: Esimerkkiarvoilla 1000-1500 kWh 20-30 v vanhalla jÀÀkaapilla, 210 kWh uudella jÀÀkaapilla, ja 12 snt/kWh keskimÀÀrĂ€isellĂ€ sĂ€hkön kokonaishinnalla kulutukset ovat 150 âŹ/v (1250 kWh) ja 25,2 âŹ/v.
Given that there are engineers involved I wouldnât be at all surprised if that was deliberate. Trying to get potentially offensive or otherwise NSFW acronyms past marketing without them noticing is practically an industry-wide joke at this point, which is why they are so prevalent in the FOSS space. (no marketing staff to complain)
If thatâs true in this case, though, hats off to whoever managed to get it though to official commercial standards