Asioiden venyminen on OL3:n olemukselle tyypillinen olotila, vois jopa argumentoida et uutinen olis vain jos johonkin ei menisi oletettua aikaa pidempi aika. Listasin huvikseni Nordpoolin REMIT UMM:t Suomen tuotantolaitoksista 1.1.2020-31.12.2024 ajalta, siellÀ on muitakin yllÀtyksiÀ, kuten viime viikon kaasurÀjÀhdys MetsÀ Fibren Kemin biolaitoksella, josta en ainakaan muista kuulleeni aiemmin. Se oli mainittu UMM:ssÀ, koska ilmeisesti se vaikutti niiden uuden 250MW:n kattilan kÀyttöönottoon.
Vois olettaa et OL3:n aivastuksista uutisoidaan laajasti ja pienempien laitoksien kaasurÀjÀhdyksistÀ vÀhemmÀn, koska, vaikka kaasurÀjÀhdys on erikoisempi asia kuin venynyt huoltoaikataulu, venyminen tapahtu laitokselle, joka on on yli 6 kertaa suurempi ja siten varmemmin vaikuttaa sÀhkön hintaan. Eli, jos meillÀ olis yhtÀ suuri joku muu laitos, vaikka vesivoimala, sen huolet olis varmaan myös varmemmin otsikoissa.
Ajattelin kattoa pari jaksoa Solo LevelingiÀ, ku sitÀ oli arvioitu Aniwavessa vaikka kuinka paljon lyhyessÀ ajassa. Nyt on enÀÀ yksi jakso kattomatta, kai se sit toimi.
PÀÀsiÀisyydestÀÀn huolimatta aika normaali vkl, eilen töi, maanantai töi, huomenna vanhuksille, tÀnÀÀn animea ja ehkÀ puhallan pölyt dronesta kun on hyvÀ sÀÀ lentÀÀ.
Se on vielÀ kesken, niillÀ ei nÀytÀ olevan vielÀ edes alustavaa julkista aikataulua. PitÀÀ muistaa seurata miten sen kÀy.
Kritiikki koskee sitÀ et niiden uusien teknologioiden sijaan me tehdÀÀn niiden sÀÀntelyÀ. SÀÀntelyssÀ ei ole mitÀÀn vikaa, mut jos se on ainoa työkalu, tilanne ei ole hyvÀ.
Koko tuotannon korvaaminen tallennetulla sĂ€hköllĂ€ vaatis varmaan jonkun tosi ison vesialtaan, johon vesi on pumpattu. Mut jonkin tuotantotavan tai sen osan, kuten mun laskelman 10% tuulivoiman asennetusta kapasiteetista, onnistuu vĂ€hemmĂ€llĂ€kin. Joskin toi ei ole pieni sekÀÀn, Wikipediaterkkudella siinĂ€ olis 2 x suurempi sĂ€hköntallennuskapasiteetti kuin suurimmassa jo olemassa olevassa. Syy miksi akkuvaraston âtuotannonâ ei tarvitse olla koko tuotantoon verrattuna suuri, on et sĂ€hkön hintaan vaikuttaa jo pieni lisĂ€tuotanto tai ennakkoon arvioitu normaalia vĂ€hĂ€n pienempi kulutus, kun ollaan korkeissa hinnoissa.
TÀssÀ kiinnitettiin huomiota siihen miten Yhdysvaltojen talouskasvu on karannut Euroopalta. NiillÀ on ihan omat bileet, kun me pohditaan et mihin jÀljellÀ olevat rahat laitetaan. Vaikka artikkeli toi esiin niitÀ eroja mitÀ asiantuntija arveli aiheuttaneen talouskasvueron, se ei tarkoita sitÀ ettÀ Euroopan pitÀis tai edes vois nostaa oman taloutensa samoilla keinoilla.
En tiiÀ mikÀ on tavallinen tallaaja, mut jos se on vÀhemmÀn koulutettu kansanosa, sen ahdinko johtuu siitÀ et kehittyneissÀ yhteiskunnissa on yhÀ vÀhemmÀn niille sopivia hyvin palkattuja, tai yleensÀkÀÀn palkattuja, tehtÀviÀ. Yhdysvalloissa on palkkakuopassa myös sellaisia koulutettuja joiden ei arvaisi siellÀ olevan. Mut on vaikea keksiÀ miksi vaikka opettajien alipalkkaus olis niiden talouden menestyksen salaisuus. Enemminkin kyse on siitÀ et siellÀ pienet ja keskimÀÀrÀiset palkat ei ole kehittyneet työn tuottavuuden kasvun tahdissa. En tiiÀ syytÀ sille, se on jatkunut hallinnosta riippumatta jo 70-luvulta asti. Myös monen Euroopan maan työn tuottavuus (pdf s. 12) jÀÀ Yhdysvaltoja jÀlkeen. MikÀ lienee ollut odotettavissakin, kun artikkeli kÀsittelee tuottavuuseroa. Kun työn tuottavuus Euroopan maissa ei ole kehittynyt verrattuna Yhdysvaltoihin, se puhuisi sen puolesta ettÀ palkat Euroopassa pitÀisi laskea Yhdysvaltoihin verrattuna. Mut koska Yhdysvaltojen palkat on jo eronneet tuottavuudesta, palkkoja ei voi mittailla samalla tavalla.
Jos normaali ihminen kuuluu sellaiseen kansanosaan jolla on joku koulutus, erotuksena tavallisesta tallaajasta, niiden tilanne ei ole samalla tavalla huono. Yhteiskunta kaipaa yhÀ koulutettua työvoimaa. EikÀ keskituloisilla taida olla mitÀÀn kroonista ongelmaa esim. asumisen kustannusten kanssa, sitÀ on vain kaikkein suosituimmilla alueilla, joissa asumisesta kilpailee myös vielÀ paremmin toimeentulevat.
Jos me ei saada talouskasvua aikaiseksi, se vaikuttaa varmasti saatavilla oleviin palkkoihin, joka vaikuttaa ostovoimaan ja vaikka kykyyn maksaa asumisestaan. Silloin voi olla oikeasti hankalat ajat edessÀ. Joten vaikka talouskasvu ei varmaan kaikkipyhÀ ole, se on hyvin tarpeellinen.
Hallituksella ei oikein ole mitÀÀn syytÀ erota. Jos hallitus olisi toimintakyvytön, hallituspuolueen lÀhdön takia vÀhemmistössÀ tai hallituskausi loppunut, eropyyntö olisi ilmeinen seuraus. Mut se et hallitus tekee kaikkine puolueineen hallitusohjelmaansa hallituskaudellaan ei ole jÀrkevÀ syy eroamiselle. Voi tietenkin tuntua siltÀ et hallitus tekee vÀÀriÀ liikkeitÀ, tai oikeita, riippuen minkÀlaista puoluetta on tottunu ÀÀnestÀmÀÀn, mut huonotkaan pÀÀtökset ei ole hyvÀ eron syy. SillÀ mittatikulla varmaan jokaisen hallituksen tÀhÀn mennessÀ olis pitÀny erota kesken kautensa. Nyt on nÀiden vuoro sotkea/korjata meidÀn asiat ja nÀiden jÀlkeen on mahdollisesti joku toinen poppoo sotkemassa/korjaamassa asioita.
Ja tekoÀly on nyt huonoimmillaan mitÀ se tulee koskaan olemaan, voi olla mahdonta sanoa sen perusteella mitÀ se nyt on, millaiset tekoÀlyn mahdollisuudet ja uhat on edes vuoden pÀÀstÀ.
palkat on paskaaki paskemmat nuorilla
Varmaan riippuen alasta, mut oletus on et työelÀmÀÀ aloitteleva nuori ei ole oikein hyödyksi. Sit kun se oppii tehtÀvÀnsÀ, sen pitÀis nÀkyy palkassa, siihen asti voi olettaa et palkka löytyy taulukon alapÀÀstÀ.
Me otetaan paikallisista kouluista IT-alan opiskelijoita erilaisiin harjoitteluihin, niistÀ on huomannu et ne ei edes tiedÀ kuinka paljon ne ei osaa alaa. Jotkut niistÀ jÀÀ meille ja vasta muutaman vuoden kuluttua ne pystyy suoriutumaan tehtÀvistÀÀn itsenÀisesti. Siihen asti voi odottaa et pÀivittÀin on jotain kysyttÀvÀÀ.
Mun kokemukset on vain töistÀ joissa pitÀis jo valmiiksi osata jotain, voi olla et koulutusta vaatimattomat työt on erilaisia. Silloin tietenkin myös kilpailee palkastaan suuremman potentiaalisen työntekijÀjoukon kanssa ja se nÀkyy kans palkan mÀÀrÀssÀ.
Mut varmaa on et jos ei ole töissÀ, ei voi edetÀ urallaan. Jos palkka on huono tai työ muuten ottaa pannuun, siinÀ ei ole pakko olla, voi ettiÀ jotain parempaa. Seuraavan työn saaminen on helpompaa ja voi jo osata vÀlttÀÀ paikan valinnassa aiemmin huomaamiaan negatiivisia asioita.
âhello dis is de microsoft support teamâ
-I use Linux
-Ne laittaa luurin korvaan
Kukaan ei halua kuunnella mun Linuxgospelia.
Joskus muu viestintÀ on tehokkaampaa, mut puhelu on hyvÀ jos ei ole ihan selvÀÀ mistÀ on kyse. Toisen kanssa puhuminen lisÀÀ ymmÀrrystÀ nopeemmin kuin et lÀhettÀÀ viestin jossa kaikki tai suurin osa on vÀÀrin.
Sit jos taas on kyse vain yksiselitteisistÀ tai tutuista asioista, muut tavat on helpompia, ku sit se keskustelu on kans samointein tallessa, eikÀ tartte ettii Post-Ittia ja kynÀÀ.
MÀ taas joudun vastaamaan kaikkiin puheluihin, ni mÀ oon ottanu kaikki ylimÀÀrÀiset ilmoitukset pois, niin et ainoastaan puhelut, Chat ja tekstiviestit piippaa.
Se voi olla niin yleinen sointukulku et se löytyy useista kappaleista. MÀ sain siitÀ Doom flashbackin.
Kansan enemmistö ei mielipidemittausten mukaan myöskÀÀn tue ohjusten antamista.
Scholz on huolissaan omasta menestyksestÀÀn Ukrainan selviÀmisen kustannuksella.
Ydinvoimalan huoltoaikataulu ei voi mukailla sÀÀennustetta.
â Vuosihuolto pitÀÀ hoitaa ajallaan ja laitoksen alkuvaiheessa huoltovĂ€lin pituus on tasan vuosi tĂ€yden tehon alkamisesta. Myöhemmin huoltovĂ€li voi olla pidempikin. [TVO:n viestintĂ€pÀÀllikkö] Johanna Aho kertoo.
Vuosihuollon aikaa ei silti pÀÀtetÀ viime tipassa. Olkiluoto 3:n vuoden 2025 ja 2026 huoltoaikataulu on jo nyt tiedossa. Ensi vuonna huolto ajoittuu lÀhemmÀs kesÀÀ, seuraavana syksyn puolelle.
Jos ne olis saanu sen kÀyntiin jonain toisena hetkenÀ, huoltokin olis ollu eri aikaan. Onneks se ei osunu tammikuun hirmuhintoihin, se olis ollu mielenkiintoista. Ja voihan se vielÀ tÀstÀkin jÀnskÀks heittÀytyÀ.
Ei se varmaan mahdotontakaan ole, mut arvaisin et jos joku haluaa suojella kÀyttÀjÀtunnustaan, se ei noin helppoon haksahtais.
Kuva Stubbista ja NiinistöstÀ portaissa oli hieno. Voi olla et alkaa Stubbillakin olla harmaata pÀÀssÀ kun se pÀÀsee saattamaan seuraajaansa.
Naton kahvinurkkauksissa on kyllÀ edelleenkin syytÀ kÀydÀ neuvotteluja siitÀ, miten tÀmmöinen sirkus jatkossa estetÀÀn
Rupee vaan sopivat natottomat maat kÀymÀÀn vÀhiin, Irlantia, ItÀvaltaa, SveitsiÀ ja Serbiaa ei nÀytÀ kiinnostavan, eri syistÀ. Bosnia ja Hertsegovinaa vois kiinnostaa, mut niillÀ on matka vielÀ kesken, mut ilmeisesti ainakin Turkin tuki. Tietenkin olis hienoa jos Ukrainan sais messiin, mut sen matka taitaa tosiaan olla vielÀ pidempi.
Hesari osaa kertoa et.
Seuraavaksi joko presidentin tai presidentin tehtÀviÀ ja valtuuksia vÀliaikaisesti hoitavan parlamentin puhemiehen on vielÀ allekirjoitettava parlamentin esitys.
No mitÀs niiden presidentille tapahtu?
Unkarin presidentti Katalin Novåkin kertoi eroavan tehtÀvÀstÀÀn helmikuun alkupuolella.
Aijaa, eli ne ei vielĂ€ tiedĂ€ allekirjoittaako uusi presidentti vai presidentin tehtĂ€viĂ€ vĂ€liaikaisesti hoitava puhemies sen. EhkĂ€ jos nyt kuitenkin ootellaan et asia ei enÀÀ ole niiden kĂ€sissĂ€ ja vasta sitten ollaan sitĂ€ mieltĂ€ et âRuotsi pÀÀsee Natoonâ, vaikka kyllĂ€hĂ€n se nyt paljon paremmalta nĂ€yttÀÀ kuin vaikka viime kuussa.
Ylen tÀmÀnhetkisen tiedon mukaan olet oikeassa.