• 141 Posts
  • 164 Comments
Joined 1 year ago
cake
Cake day: June 15th, 2023

help-circle


















  • TĂ€ssĂ€ kiinnitettiin huomiota siihen miten Yhdysvaltojen talouskasvu on karannut Euroopalta. NiillĂ€ on ihan omat bileet, kun me pohditaan et mihin jĂ€ljellĂ€ olevat rahat laitetaan. Vaikka artikkeli toi esiin niitĂ€ eroja mitĂ€ asiantuntija arveli aiheuttaneen talouskasvueron, se ei tarkoita sitĂ€ ettĂ€ Euroopan pitĂ€is tai edes vois nostaa oman taloutensa samoilla keinoilla.

    En tiiÀ mikÀ on tavallinen tallaaja, mut jos se on vÀhemmÀn koulutettu kansanosa, sen ahdinko johtuu siitÀ et kehittyneissÀ yhteiskunnissa on yhÀ vÀhemmÀn niille sopivia hyvin palkattuja, tai yleensÀkÀÀn palkattuja, tehtÀviÀ. Yhdysvalloissa on palkkakuopassa myös sellaisia koulutettuja joiden ei arvaisi siellÀ olevan. Mut on vaikea keksiÀ miksi vaikka opettajien alipalkkaus olis niiden talouden menestyksen salaisuus. Enemminkin kyse on siitÀ et siellÀ pienet ja keskimÀÀrÀiset palkat ei ole kehittyneet työn tuottavuuden kasvun tahdissa. En tiiÀ syytÀ sille, se on jatkunut hallinnosta riippumatta jo 70-luvulta asti. Myös monen Euroopan maan työn tuottavuus (pdf s. 12) jÀÀ Yhdysvaltoja jÀlkeen. MikÀ lienee ollut odotettavissakin, kun artikkeli kÀsittelee tuottavuuseroa. Kun työn tuottavuus Euroopan maissa ei ole kehittynyt verrattuna Yhdysvaltoihin, se puhuisi sen puolesta ettÀ palkat Euroopassa pitÀisi laskea Yhdysvaltoihin verrattuna. Mut koska Yhdysvaltojen palkat on jo eronneet tuottavuudesta, palkkoja ei voi mittailla samalla tavalla.

    Jos normaali ihminen kuuluu sellaiseen kansanosaan jolla on joku koulutus, erotuksena tavallisesta tallaajasta, niiden tilanne ei ole samalla tavalla huono. Yhteiskunta kaipaa yhÀ koulutettua työvoimaa. EikÀ keskituloisilla taida olla mitÀÀn kroonista ongelmaa esim. asumisen kustannusten kanssa, sitÀ on vain kaikkein suosituimmilla alueilla, joissa asumisesta kilpailee myös vielÀ paremmin toimeentulevat.

    Jos me ei saada talouskasvua aikaiseksi, se vaikuttaa varmasti saatavilla oleviin palkkoihin, joka vaikuttaa ostovoimaan ja vaikka kykyyn maksaa asumisestaan. Silloin voi olla oikeasti hankalat ajat edessÀ. Joten vaikka talouskasvu ei varmaan kaikkipyhÀ ole, se on hyvin tarpeellinen.




  • Hallituksella ei oikein ole mitÀÀn syytĂ€ erota. Jos hallitus olisi toimintakyvytön, hallituspuolueen lĂ€hdön takia vĂ€hemmistössĂ€ tai hallituskausi loppunut, eropyyntö olisi ilmeinen seuraus. Mut se et hallitus tekee kaikkine puolueineen hallitusohjelmaansa hallituskaudellaan ei ole jĂ€rkevĂ€ syy eroamiselle. Voi tietenkin tuntua siltĂ€ et hallitus tekee vÀÀriĂ€ liikkeitĂ€, tai oikeita, riippuen minkĂ€laista puoluetta on tottunu ÀÀnestĂ€mÀÀn, mut huonotkaan pÀÀtökset ei ole hyvĂ€ eron syy. SillĂ€ mittatikulla varmaan jokaisen hallituksen tĂ€hĂ€n mennessĂ€ olis pitĂ€ny erota kesken kautensa. Nyt on nĂ€iden vuoro sotkea/korjata meidĂ€n asiat ja nĂ€iden jĂ€lkeen on mahdollisesti joku toinen poppoo sotkemassa/korjaamassa asioita.




  • palkat on paskaaki paskemmat nuorilla

    Varmaan riippuen alasta, mut oletus on et työelÀmÀÀ aloitteleva nuori ei ole oikein hyödyksi. Sit kun se oppii tehtÀvÀnsÀ, sen pitÀis nÀkyy palkassa, siihen asti voi olettaa et palkka löytyy taulukon alapÀÀstÀ.

    Me otetaan paikallisista kouluista IT-alan opiskelijoita erilaisiin harjoitteluihin, niistÀ on huomannu et ne ei edes tiedÀ kuinka paljon ne ei osaa alaa. Jotkut niistÀ jÀÀ meille ja vasta muutaman vuoden kuluttua ne pystyy suoriutumaan tehtÀvistÀÀn itsenÀisesti. Siihen asti voi odottaa et pÀivittÀin on jotain kysyttÀvÀÀ.

    Mun kokemukset on vain töistÀ joissa pitÀis jo valmiiksi osata jotain, voi olla et koulutusta vaatimattomat työt on erilaisia. Silloin tietenkin myös kilpailee palkastaan suuremman potentiaalisen työntekijÀjoukon kanssa ja se nÀkyy kans palkan mÀÀrÀssÀ.

    Mut varmaa on et jos ei ole töissÀ, ei voi edetÀ urallaan. Jos palkka on huono tai työ muuten ottaa pannuun, siinÀ ei ole pakko olla, voi ettiÀ jotain parempaa. Seuraavan työn saaminen on helpompaa ja voi jo osata vÀlttÀÀ paikan valinnassa aiemmin huomaamiaan negatiivisia asioita.












  • Yle osas sanoo:

    Ydinvoimalan huoltoaikataulu ei voi mukailla sÀÀennustetta.

    – Vuosihuolto pitÀÀ hoitaa ajallaan ja laitoksen alkuvaiheessa huoltovĂ€lin pituus on tasan vuosi tĂ€yden tehon alkamisesta. Myöhemmin huoltovĂ€li voi olla pidempikin. [TVO:n viestintĂ€pÀÀllikkö] Johanna Aho kertoo.

    Vuosihuollon aikaa ei silti pÀÀtetÀ viime tipassa. Olkiluoto 3:n vuoden 2025 ja 2026 huoltoaikataulu on jo nyt tiedossa. Ensi vuonna huolto ajoittuu lÀhemmÀs kesÀÀ, seuraavana syksyn puolelle.

    Jos ne olis saanu sen kÀyntiin jonain toisena hetkenÀ, huoltokin olis ollu eri aikaan. Onneks se ei osunu tammikuun hirmuhintoihin, se olis ollu mielenkiintoista. Ja voihan se vielÀ tÀstÀkin jÀnskÀks heittÀytyÀ.





  • Hesari osaa kertoa et.

    Seuraavaksi joko presidentin tai presidentin tehtÀviÀ ja valtuuksia vÀliaikaisesti hoitavan parlamentin puhemiehen on vielÀ allekirjoitettava parlamentin esitys.

    No mitÀs niiden presidentille tapahtu?

    Unkarin presidentti Katalin Novåkin kertoi eroavan tehtÀvÀstÀÀn helmikuun alkupuolella.

    Aijaa, eli ne ei vielĂ€ tiedĂ€ allekirjoittaako uusi presidentti vai presidentin tehtĂ€viĂ€ vĂ€liaikaisesti hoitava puhemies sen. EhkĂ€ jos nyt kuitenkin ootellaan et asia ei enÀÀ ole niiden kĂ€sissĂ€ ja vasta sitten ollaan sitĂ€ mieltĂ€ et “Ruotsi pÀÀsee Natoon”, vaikka kyllĂ€hĂ€n se nyt paljon paremmalta nĂ€yttÀÀ kuin vaikka viime kuussa.